Keneltä tekoäly vie työt seuraavan kahden vuoden aikana?

Tekoälyn nopea kehitys ja käyttöönotto vaikuttavat merkittävästi työmarkkinoihin, erityisesti seuraavien kahden vuoden aikana. Tekoäly on jo muuttamassa tapaa, jolla yritykset toimivat ja työntekijät suorittavat tehtäviään. Monet tutkimukset ja asiantuntija-arviot ennakoivat merkittäviä muutoksia varsinkin tietotyöläisten keskuudessa, mutta myös luovilla aloilla ja hallinnollisissa tehtävissä.

Tietotyöläiset ja asiantuntijatehtävät

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) mukaan generatiivinen tekoäly, kuten ChatGPT, vaikuttaa erityisesti korkeasti koulutettuihin asiantuntijoihin. Tutkimuksessa todetaan, että viidesosa suomalaisista työskentelee ammateissa, joissa vähintään puolet työtehtävistä on altistunut generatiiviselle tekoälylle.

Tekoäly voi automatisoida esimerkiksi analysointiin, raportointiin ja tiedonkeruuseen liittyviä tehtäviä, jolloin ihmisten rooli keskittyy yhä enemmän strategiseen ajatteluun ja luovaan ongelmanratkaisuun.

Erityisesti ohjelmointi, myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu ovat aloja, joilla tekoälyn vaikutukset näkyvät selvästi. Näillä aloilla tekoäly tarjoaa mahdollisuuden parantaa tuottavuutta, mutta se myös haastaa työntekijät mukautumaan uusiin rooleihin ja teknologisiin välineisiin.

Luovat alat ja media

Luovilla aloilla, kuten mainostoimistoissa ja mediatuotannossa, tekoäly kykenee suunnittelemaan logoja, luomaan markkinointikampanjoita ja tuottamaan mainosmateriaaleja kustannustehokkaasti.

Tämä voi vähentää perinteisen tekstin ja visuaalisen sisällön ammattilaisten tarvetta, mutta samalla avaa mahdollisuuksia uusille luovan työn muodoille. Tekoälyllä voidaan esimerkiksi tuottaa nopeasti luonnoksia, joita ihmisen luovuudella voi jalostaa eteenpäin.

Median alalla tekoälyä hyödynnetään jo nyt esimerkiksi uutisartikkelien generoinnissa ja kohdennetussa sisällönsuunnittelussa, mikä tekee tuotantoprosessista nopeampaa ja tehokkaampaa. Se kuitenkin vaatii työntekijöiltä uusia taitoja, kuten tekoälyn tuottaman sisällön editointia ja kontekstin hallintaa.

Hallinto ja rutiinitehtävät

Tekoäly soveltuu erinomaisesti toistuviin ja dataintensiivisiin tehtäviin, joissa tarkkuus ja nopeus ovat olennaisia. Esimerkiksi tiedon käsittely ja syöttäminen ovat tehtäviä, joissa tekoäly voi korvata ihmistyön lähes kokonaan. Tämä koskee muun muassa kirjanpitäjiä ja palkanlaskijoita, joiden työ on jo osittain automatisoitu erilaisilla ohjelmistoilla.

Tulevaisuudessa tekoälyn odotetaan ottavan suuremman roolin myös päätöksenteon tukemisessa, kuten talousennusteiden ja riskianalyysien laatimisessa.

Muutos voi vapauttaa työntekijöiden aikaa keskittyä luovempaan ja strategisempaan ajatteluun, mutta samalla se voi vähentää tarvetta perinteisiin hallinnollisiin tehtäviin.

Tekoälyn vaikutus työpaikkoihin

Maailman talousfoorumin raportin mukaan tekoäly saattaa vuoteen 2025 mennessä syrjäyttää 85 miljoonaa työpaikkaa, mutta samalla luoda 97 miljoonaa uutta. Ilmiö, jossa vanhoja työpaikkoja katoaa ja uusia syntyy, korostaa tarvetta jatkuvalle osaamisen kehittämiselle ja sopeutumiselle muuttuviin työmarkkinoihin.

Tekoäly ei vie työtä kaikilta, vaan muuttaa tapaa, jolla työ tehdään.

Monet asiantuntijat ennustavat, että ihmiset, jotka pystyvät kehittämään ja hyödyntämään tekoälyä työssään, tulevat olemaan voittajia tässä muutoksessa. Samalla yritysten olisi panostettava henkilöstönsä koulutukseen ja uusien teknologioiden käyttöönottoon.

Pitääkö nyt sitten olla huolissaan?

Seuraavien kahden vuoden aikana tekoäly vaikuttaa eniten tietotyöläisiin, luovien alojen ammattilaisiin sekä hallinnollisiin tehtäviin.

Tälläinen kehitys ei ole pelkästään uhka, vaan myös mahdollisuus.

Olisi erityisen tärkeää, että sekä työntekijät että yritykset panostavat osaamisen päivittämiseen ja tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntämiseen, jotta muutos ei olisi niin tuskainen.

Teknologisen muutoksen keskellä korostuu ihmisen kyky sopeutua, oppia ja innovoida – jos et siihen ole valmis, niin tekoäly korvaa sinut aivan varmasti.